Onnin ensimmäinen työpäivä

Onnin meille tullessa, en osannut arvata että kahden viikon päästä olisi jo Onnin ensimmäinen työpäivä ja että asiakas olisin minä itse. Niin se elämä kuitenkin jälleen yllätti, ja sillä kaikkein kiireisimmällä hetkellä maailmani seisahtui joutuessani sairaalaan keuhkokuumeen vuoksi. Näin jälkikäteen tuumin, että taisi olla juuri oikea aika vetää hiukan lisähappea, ihan kirjaimellisesti. Sain samalla myös muistutuksen oman elämäni tärkeysjärjestyksestä, kun kiireessä se tuppaa välillä unohtumaan.

Neljä päivää oltuani erossa pienestä Onnipojasta oli ikävä niin kova, että kysyin lupaa saada tavata Onnia pikaisesti sairaalan pihalla. Sairaanhoitajan mielestä se oli loistava idea, kunhan kulkisin pyörätuolilla. Tulehdusarvoni olivat tuolloin melko korkeat, ja liikkuminen ilman pyörätuolia oli liian huteraa.

Samalla hetkellä kun näin Onnin, tunsin itseni pirteämmäksi! On vaikea kuvailla sitä energiaa, joka minussa alkoi liikkumaan pienen koiranpennun pussaillessa kasvojani. Sain kokea nyt omakohtaisesti miten parantava ja voimaannuttava vaikutus eläimellä on silloin kun itse sairastaa ja on heikko. Tuntui, kuin ajatuskin olisi kirkastunut, kaikki aistit heräsivät ja olin taas elossa! Niin kiitollinen pienelle karvaiselle ystävälleni.

Päätimme Onnin kanssa, että kun aika on kypsä, teemme myös vierailuja sairaaloihin niille osastoille joihin terapiakoirat ovat tervetulleita. Joten tästäkin kokemuksesta kumpusi jotain hyvää.

Onni suoriutui erinomaisin arvosanoin ensimmäisestä työpäivästä. Se oli ehdottomasti mehevän luun arvoinen suoritus!

1 kommentti

  1. <3 Onni on ihana

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *